Lukijat

tiistai 12. lokakuuta 2010

Ensilumi

Kauniit pienet lumihiutaleet
leijailevat maahan.
Ensilumi peittää vielä
vihertävän nurmen.
Sammalmättäät saavat
valkoisen verhon päällensä.
Huurteiset puut kimaltelevat
aamuauringon osuessa
niiden oksistoon.
Untuvaiset pilvet
kulkevat kilpaa
tuulen voimasta.
Ensilumi on satanut maahan.

sunnuntai 10. lokakuuta 2010

Syyssade

Syyssade piiskaa kasvojani.
Kylmä syksyinen viima käy lävitseni.
Puiden oksat taipuvat
tuulen voimasta.
Niiden putoilevat lehdet tanssivat tuulessa.
Pikkulintujen siritys on vaiennut.
Pilvet taivaalla ovat
tummanpuhuvia.
Syksy riisuu luonnon
kesävaatteistaan ja
kulkee kohti talvea.

Enkeli

Kaikkia meitä opastaa enkeli.
Enkelit huolehtivat meistä.
he parantavat, koskettavat ja lohduttavat
näkymättömin, lämpimin käsin.
Minun ei tarvitse muuta kuin pyytää ja kiittää.

lauantai 9. lokakuuta 2010

Metsässä

Aamulla metsäpolkuja kulkiessani
tunsin itseni pieneksi
sen kaiken luonnonkauneuden keskellä.
Havupuut seisoivat jykevinä
ja tunsin kuinka ne kertoivat minulle tarinaansa.
Värikkäiden lehtipuiden juurilla seisahduin katselemaan
kuinka ne karistivat lehtiään maahan.
Sammalpeitteiset polut erkanivat toisistaan.
Polkujen varsilla muurahaiskeot olivat
hiljenneet.
Pienet muurahaiset olivat jo menneet
talvihorrokseen.
Metsän tuoksu huumaa kulkijansa.

Kynttilän valossa

Sytytän kynttilän.
Sen liekki lepattaa kauniisti.
Se antaa voimaa ja rauhaa
sydämeeni.
Tuo pieni liekki
rauhoittaa ihmismielen.
Se luo lämpöä ympärilleen.
Liekin ympärillä varjot tanssivat ja
luovat tunnelmaa kotiini.

Rannalla

Istumme rannalla ja
katselemme järvelle.
Tyyni veden pinta.
Lokit kirkuvat järven yllä.
Taivas tummenee.
Muistelemme nuoruuttamme.
Kuinka joskus istuimme laiturilla ja
uitimme vedessä varpaitamme.
Olimme onnellisia.
Elämä oli edessä ja
ihana tulevaisuus odotti meitä.
Nyt vuosien jälkeen,
monien koettelemusten jälkeen
elämä jatkuu ja olemme onnellisia.
Katsomme kuinka kuunsilta piirtyy
järven ylle
ja luonto hiljenee.

keskiviikko 6. lokakuuta 2010

Ilta hämärtyy

Syksyinen ilta hämärtyy.
Taivas loistaa punaisena.
Katselen taivasta ja mietin mielessäni
kuinka luonto voi olla näin kaunis.
Metsän puut humisevat hiljaa ja
ne antavat minulle voimaa.
Voimaa jatkaa tulevaisuuteen.

Jostain kaukaa kuuluu autojen ääniä
rikkoen tämän hiljaisuuden.

Herään todellisuuteen ja
mietin mielessäni, että olen
onnellinen, kun saan olla osa tätä
kaunista luontoa.

tiistai 5. lokakuuta 2010

Taivas kattona

Sumuiseen pimeyteen verhoutuneena
valtava taivaankansi
kätkee meidät avaraan,
hiljaiseen yön syliin.

Tyyni vesi välkehtii heikosti
ja värisevä kuunsilta
johtaa yli veden.

Ja syys yössä kävellessämme
kaiken kauneuden keskellä
Hän tuolla ylhäällä
pitää meitä ja tähtiä kämmenellään.

sunnuntai 3. lokakuuta 2010

Ihana syksy

Katsahdan taivaalle,
Unelmankeveät hattarat,
kuin haavekuvat,
katoavat tyhjyyteen.
Alastomat puut,
harottavin oksin,
värjöttävät viluisen
viiman sylissä.