Talven taikaa ja joulun aikaa. :)

Topi koirani jouluaatto aamuna

Unna ( tyttäreni koira)

Nuoremman tyttäreni lapset joulupukin sylissä.

Keskimmäisen tyttäreni Iiro poika.

Vanhimman tyttäreni Juho poika.

Nuorin lapsenlapseni Hemmo. Kohta 1 vuoden vanha.

Olen aloittanut myös uuden blogin: Luontokuvia. Löytyy täältä -----> http://eilankuvia.blogspot.fi/

"Kaunis blogi" tunnustus

Sain tämän "Kaunis Blogi"
tunnustuksen Irma tädiltäni.
Kaunis kiitos hänelle.


Pyydän kaikilta blogiystäviltäni anteeksi "saamattomuuttani" bloggailun parissa. Koulun käynti on todella vienyt aikani ja tentit vaan lisääntyy kevättä kohden. Olette silti ajatuksissani ja olen joskus vihainen itselleni, kun en kerkeä kommentoimaan blogejanne.

Hyvää kevään jatkoa teille kaikille.

Ja Iloista Palmusunnuntain iltaa.


Jokainen teistä on ansainnut tämän tunnustuksen,
joten OLKAA HYVÄT.

Äidilleni

Minä pienenä tyttönä

Äiti

Näen silmissäsi pelkoa.
Tunnet tuskaa sisälläsi.
Salassa pyyhit kyyneleitäsi.
Yrität kätkeä sen,
jotta en huomaisi sitä.
Otan hellästi sinut
syleilyyni.
Kuin pienen lapsen.
Lohdutan sinua sanoillani.
Yritän itse olla vahva.

Lähtiessäni luotasi
kyyneleet valuvat poskilleni.
Tunnen olevani kuin
pieni lapsi, voimaton.

Rukoilen puolestasi.
Tiedän, että Jumala kuulee rukoukseni
ja auttaa sinua, antaa sinulle
voimaa parantua.

Äiti rakas,
rakastan sinua.

Satumaja



Pieni yksinäinen maja metsän siimeksessä.

Kuin sadusta. 

Hyljättynä se odottelee saapujaa.

Kuljen tyynesti sen ohitse ja siinä kulkiessani mietin sen kohtaloa.

Moni kulkija on nähnyt sen. Liekö kukaan poikennut katsomaan sen

sisimpään.

Siinä se on yksinäisenä seissyt vuosikymmenet.

.

Kaunis talvinen maisema peittää sen siipiensä suojiin.
Kuinka luonto onkaan kaunis.

Katson vielä taakseni ja näen tuon pienen majan.
Lapsuusmuistot valtaavat mieleni.
Mielestäni olen kuin satuolento, joka löytää majan ja asettuu sinne asumaan. Metsän puut kuiskivat minulle salaisuuksiaan. Metsän eläimet ovat parhaita ystäviäni. 
Hanki hohtaa auringon valaistessa. Pienet kultahippuset kimaltelevat hangella.
Kultaiset hiukseni hulmuavat lumisten puiden oksien tarttuessa niihin.  Oravat kirmaisevat syliini ja ojennan niille syötävää. Pikku pupujussit tanssivat ympärilläni ja kohta kaikki metsän eläimet ovat leikissä mukana.

Hyvää ja Onnellista Uutta Vuotta

Pysähdy hetkeksi miettimään mennyttä vuotta. Sinetöi muistot lämpimänä sydämeesi ja suuntaa avoimin mielin kohti uutta vuotta. Onnea, rakkautta ja menestystä vuodelle 2012.

Joulu on jo ovella.

"Keskellä kiireiden, arkisten askarten, mietin jopa murehdin. "Tuleeko jouluni jouluksi, saanko kaiken valmiiksi, mitä antaisin sinulle, mitä tekisin toiselle, entä jos jääkin jotain tekemättä, kyselen hymyilemättä." Näen peilistä kasvot kovat, pelästyn - ne ovatkin ikiomat. Tässä on hyvä pysähtyä ja pieneksi hetkeksi hiljentyä. En ikinä tätä maailmaa valmiiksi saa, ei huomaa se yhtä ahertajaa. Ei tule joulu sydämeen, jos tunteen tuhlaa kiireeseen. Joulun tarkoitus on toinen - sanomaltaan suurenmoinen! Annankin lahjaksi aivan uutta - itsestäni, itselleni iloisuutta! Rakkautta ja lämpöä jakakaamme niin itsekin sitä saamme. Miten ihanaa on joulun odotus, kun rintaa ei paina ahdistus. "


Hyvää joulun odotusta teille kaikille blogiystävilleni.

Ystävyys on ikuista

Ystäväni
Kerro huolesi minulle.
Näen kuinka tunnet tuskaa
sisimmässäsi.
Haluaisin lohduttaa sinua.
Kuunnella sinua.
Kietoa käsivarteni ympärillesi
ja sanoa, että et ole yksin.
Älä pidätä kyyneleitäsi.
Avaa sydämesi ja anna tunteiden purkautua.
Vaikka myrskypilvet joskus uhkaavatkin,
sinulla on voimia selvitä.
Tahdon olla tukenasi aina,
valo pimeässä,
turvana ja ilona tulevaisuudessa,
Kuljen rinnallasi ja
olen ikuinen ystäväsi.

Unelma

Minulla on unelma.

Unelma, jonka toivoisin
saavuttavani.
Unelmani vuoksi olen
avannut ovia
ja kokenut uusia
mahdollisuuksia.
Uskon unelmaani.
Ja ponnistelen
kohti päämäärääni.

Nyt äänestämään. Vuoden kaunein kirjankansi

Äänestä vuoden kaunein kirjankansi Leena Lumin blogissa! Palkintoina kirjoja ja Tommy Tabermann 2012 seinäkalenteri täynnä hurmaavia runoja ja kuvia...

Sinulla on kiva blogi - tunnustus

Sain Aili-mummolta, http://aili-mummo-voiniitaikojablogspotcom.blogspot.com/ tämän "kiva blogi" tunnustuksen ja olen iloinen ja yllättynyt tästä hänen antamastaan tunnustuksesta. Kiitos hänelle tästä tunnustuksesta.

Tähän tunnustukseen liittyy seuraavanlainen tehtävä:

1. Käsityösi, josta olet ylpeä ja jota arvostat eniten. ( kuva mukaan )

Minulla on muistoissani eräs käsityö. Villapusero, jonka neuloin miehelleni hänen ollessa armeijassa. ( Olimme silloin kihloissa. Niin nuoria ja rakastuneita) 
Ikävissäni neuloin sitä yöt ja päivät. Muistan, kun purin ja kerin sitä. Se oli tummanvihreä ja neuloin sitä palmikkokuviolla.  Loppujen lopuksi siitä tuli niin iso, että olisimme mahtuneet molemmat sen sisään. Siitä on aikaa melkein neljäkymmentä vuotta. Minulla ei ole siitä kuvaa, mutta muistelen sitä käsityötäni ja aina se saa hymyn huulilleni.

Nykyään neulon lapasia ja sukkia rakkaille lapsenlapsilleni. Askartelen myös mielelläni kaikenlaista.

2. Toiseksi kysytään  kauneinta rakennusta, jonka olen nähnyt.

Nyt tulee mieleen yksi kauneimmista rakennuksista ja se on Katariinan palatsi Pietarissa.


3. Laulu, joka koskettaa sinua kovasti.

Yksi niistä on Tommi Läntisen " Syvälle sydämeen sattuu " ja se löytyy TÄÄLTÄ
Ja Mikko Alatalon tulkitsemana " Suojelusenkeli " löytyy täältä.

4. Minkä asian koet arjessasi raskaaksi?

Tällä hetkellä en tunne, että arki olisi minulle raskasta. Olen vuorotteluvapaalla työpaikastani, joten arjen askareet ovat nyt erilaisia kuin työssä ollessani.
Työpaikallani oli niin paljon paineita. Ainainen kiire. Asiakkaille ei ole aikaa. Jatkuvaa kuormien purkamista ja hyllyttämistä. Pienellä porukalla työskentelyä. Työilmapiiri kärsi. Tykkään työskennellä kaupan alalla, mutta keväällä tunsin työni niin turhauttavaksi ja olin väsynyt, joten päätin ottaa omaa aikaa ja laittaa arvot järjestykseen. Nyt minulla on ollut aikaa katsella eteenpäin elämässäni ja unelmoida tulevaisuudesta. Aika näyttää toteutuvatko unelmani.


5. Mistä asioista arjessasi nautit eniten?

Jaahas.. Nautin lapsistani ja lapsenlapsistani. Nyt minulla on aikaa heille enemmän.
Nautin kun saan tehdä kotiaskareita ilman mitään kiirettä.

Nautin luonnon ihmeellisyyksistä.
Osaan arvostaa enmmän kaikkea mitä ympärilläni tapahtuu.

Järvi näkymäkin saa osan minun nautinnostani.


Nyt haluan ojentaa tämän "Sinulla on kiva blogi" tunnustuksen Astalle " VILLA VILPPULA" blogiin.  http://villavilppula.blogspot.com/.

Auringon lämpö

Kevään lämpimän tuulahduksen myötä
tulit luoksemme.
Koko kesän jaksoit lämmittää
kauniilla säteilläsi.
Jaksoit antaa lämpöä
niin pienille kuin isommillekin
ihmisille.
Metsän eläimetkin saivat nauttia
lämmöstäsi.
Järvet ja meret saivat osansa
kauniin loisteesi lämmöstä.
Kedon kukkaset loistivat kilpaa
kanssasi.
Puutarhat viheriöivät ja
linnut lauloivat kauneinta lauluaan.
Runsaudellasi soit meille
hyvän sadon talven varalle
puutarhojen ja metsien
antimista.

Syksyn sateet karkoittivat
sinut pois luotamme.
Muistelemme lämpöäsi ja
odotamme sinun saapuvan luoksemme
taas kevään tuulahduksen myötä.

Syksyn väriloisto

Syksy on saapunut
Kaunis väriloisto leviää ympärillemme.
Lehtien värikäs kirjo täyttää maiseman.

Illat pimenevät.
Tähdet tuikkivat kirkkaina öisellä taivaalla.






Muuttolinnut alkavat tehdä lähtöään etelän lämpöön.

  Kynttilät luovat tunnelmaa kodeissamme.   Lyhdyt loistavat puutarhoissamme.

Kesä on vain muistoissamme.

Syksy

Kuinka kaunis luonto onkaan . Se vangitsee katseeni. Yhä uudelleen ja uudelleen saavun katselemaan tätä kaunista luonnon ihmettä. Puiden varjot heijastuvat vasten järven pintaa. Hiljaisuus on sanoinkuvaamatonta. Koivun oksat väreilevät hennossa tuulessa. Ilma on syksyisen raikas. Täältä saan taas voimaa jatkaa eteenpäin elämässäni.

5 asiaa elämässä

Elämässä on viisi asiaa joita ei voi saada takaisin:
Kivi, joka on jo heitetty.
Sana, joka on jo sanottu.
Mahdollisuus, jota ei käytetty.
Aika, kun se on kulunut.
Ihminen, kuoleman jälkeen.
Elämä on lyhyt. Älä riko sääntöjä. Anna anteeksi nopeasti. Rakasta tosissasi. Naura hysteerisesti, äläkä koskaan kadu jotain sellaista, mikä sai sinut hymyilemään! ♥

Tommy Tabermannin runo

Hiljaisuus
on äänistä ylivoimaisesti paras
Hiljaisuutta ei ole olemassa
ja siksi me emme
tule toimeen ilman sitä
Ilman hiljaisuutta
ei kuule
sitä ainoaa ääntä
jota on syytä kuunnella:
hiljaisuutta
Se kertoo mitä tehdä ja minne mennä
ja miksi
ja mitä muuta me emme
janoa täällä kuulla
Milloinkaan emme kuule toisiamme
niin hyvin
kuin hitaina hiljaisina iltoina
kun istumme pitkään kaksin
ja kuuntelemme hiljaisuutta.
- Tommy Tabermann

Muistoja nuoruuteni päiväkirjasta

Epätoivon harmauttama maailma,

vastoinkäymisiä:

tulevaisuus vailla mielenkiintoa.

Maailma täynnä tuskaa ja ahdistusta.

 Olit kaunista haavetta vain.

Kuljit ohitseni, odotin sinun jo viimein huomanneen

minut. Mutta ei...

Menit vain ylpeästi ohitseni

kuin minua ei 

olisi koskaan ollutkaan sinun elämässäsi.

Tyydyin kohtalooni, mitäpä muutakaan

olisin voinut tehdä.

                                            Mutta aivan kohta, aivan yllättäen käännyit
                                            ja katsoit minua syvälle silmiin.
                                            Pilvet väistyivät ja maailma muuttui aurinkoisemmaksi.

Pilvet kuin untuvaa



Saima Harmajan runokokoelmasta 17.3.1930

Rannalla

Ihanat vaaleat pilvet
liukuvat taivaalla.
Hiljaa ja lumoavasti
laulaa ulappa.

Aaltojen hyväilystä
hiekka on väsynyt.
Tulisit aivan hiljaa,
tulisit juuri nyt -

Tänään juhlimme Eino Leinoa

Yksi Einon Leinon runoista

Nocturne
Ruislinnun laulu korvissani,
tähkäpäiden päällä täysi kuu;
kesäyön on onni omanani,
kaskisavuun laaksot verhouu.
En ma iloitse, en sure, huokaa;
mutta metsän tummuus mulle tuokaa,
puunto pilven, johon päivä hukkuu,
siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu,
tuoksut vanamon ja varjot veen;
niistä sydämeni laulun teen.


Miksi metsän tummuus sävelehen?
Kosk' on mustaa murhe ylpeäin.
Miksi juovat päivän laskenehen?
Koska monta nuorta unta näin.
Miksi etäisien vuorten siinto?
Koska sinne on silmäin kiinto.
Miksi vanamoiden valjut lemut?
Koska päättyneet on päivän kemut.
Miksi varjot virran veen?
Kosk' on mieli mulla siimekseen.


Sulle laulan neiti, kesäheinä,
sydämeni suuri hiljaisuus,
uskontoni, soipa säveleinä,
tammenlehvä-seppel vehryt, uus.
En ma enää aja virvatulta,
onpa kädessäni onnen kulta;
pienentyy mun ympär' elon piiri;
aika seisoo, nukkuu tuuliviiri;
edessäni hämäräinen tie
tuntemattomahan tupaan vie.

Perhonen

Lailla perhosen liitelen luoksesi toivottaen sinulle kaikkea hyvää.
Terveyttä, onnea, voimia ja iloa elämääsi.

  

Siivin hennoin liitelen ilmassa katsellen

maailmaa.

Näen ympärilläni ihmeellisiä asioita.

Näen paljon surullisia ihmisiä.

Näen heidän katseissaan tuskaa. 

Tahtoisin antaa heille osan

omasta ilostani ja onnestani. 

Tahtoisin, että heillä olisi hyvä olla.

Näen myös iloa ympärilläni.

Lasten naurua heidän leikkiessään.

Aikuisten iloa heidän onnistuessaan

elämässään.

Pieninkin hymy saa ihmeitä aikaan.

Luja kädenpuristus kertoo ihmisestä paljon. 

Jakakaamme iloa ympärillemme tuon

pienen perhosen lailla.

 

Mitä kuva kertoo minulle

Kiitos Sylvi tädilleni tästä aurinkoisesta
palkinnosta. Sain tämän häneltä jo n. viikko
sitten, mutta en ole kerennyt tätä kuvailemaan.
Ajattelin kuvailla sitä nyt muutamalla sanalla.

Mitä näen tässä kuvassa

Minä näen tässä auringon, joka sulattaa maan.
Minä näen kauneuden, joka pelastaa maailman.
Maailman, jossa on hyvä elää ilman sotia.
Näen myös ystävyyden, joka on tärkeää elämässä.
Näen rakkauden, jota ilman ei kukaan saa jäädä.
Näen onnen, jota ei tule mitata rahassa.
Elämän, joka eletään täällä vain kerran.
Nauttikaamme elämästä.

Toivon tämän aurinkoisen kuvan myötä kaikille blogini lukijoille auringon-
paistetta elämäänne. Kun aurinko paistaa, niin se paistaa kaikkien päälle.

Ja nyt jaan tämän palkinnon kaikille lukijoilleni.
Kopsatkaa tuo kuva tuosta ja kertokaa, mitä te tuossa näette.


Aurinkoisin terveisin: Eila