Syksyn väriloisto

Syksy on saapunut
Kaunis väriloisto leviää ympärillemme.
Lehtien värikäs kirjo täyttää maiseman.

Illat pimenevät.
Tähdet tuikkivat kirkkaina öisellä taivaalla.






Muuttolinnut alkavat tehdä lähtöään etelän lämpöön.

  Kynttilät luovat tunnelmaa kodeissamme.   Lyhdyt loistavat puutarhoissamme.

Kesä on vain muistoissamme.

Syksy

Kuinka kaunis luonto onkaan . Se vangitsee katseeni. Yhä uudelleen ja uudelleen saavun katselemaan tätä kaunista luonnon ihmettä. Puiden varjot heijastuvat vasten järven pintaa. Hiljaisuus on sanoinkuvaamatonta. Koivun oksat väreilevät hennossa tuulessa. Ilma on syksyisen raikas. Täältä saan taas voimaa jatkaa eteenpäin elämässäni.

5 asiaa elämässä

Elämässä on viisi asiaa joita ei voi saada takaisin:
Kivi, joka on jo heitetty.
Sana, joka on jo sanottu.
Mahdollisuus, jota ei käytetty.
Aika, kun se on kulunut.
Ihminen, kuoleman jälkeen.
Elämä on lyhyt. Älä riko sääntöjä. Anna anteeksi nopeasti. Rakasta tosissasi. Naura hysteerisesti, äläkä koskaan kadu jotain sellaista, mikä sai sinut hymyilemään! ♥

Tommy Tabermannin runo

Hiljaisuus
on äänistä ylivoimaisesti paras
Hiljaisuutta ei ole olemassa
ja siksi me emme
tule toimeen ilman sitä
Ilman hiljaisuutta
ei kuule
sitä ainoaa ääntä
jota on syytä kuunnella:
hiljaisuutta
Se kertoo mitä tehdä ja minne mennä
ja miksi
ja mitä muuta me emme
janoa täällä kuulla
Milloinkaan emme kuule toisiamme
niin hyvin
kuin hitaina hiljaisina iltoina
kun istumme pitkään kaksin
ja kuuntelemme hiljaisuutta.
- Tommy Tabermann

Muistoja nuoruuteni päiväkirjasta

Epätoivon harmauttama maailma,

vastoinkäymisiä:

tulevaisuus vailla mielenkiintoa.

Maailma täynnä tuskaa ja ahdistusta.

 Olit kaunista haavetta vain.

Kuljit ohitseni, odotin sinun jo viimein huomanneen

minut. Mutta ei...

Menit vain ylpeästi ohitseni

kuin minua ei 

olisi koskaan ollutkaan sinun elämässäsi.

Tyydyin kohtalooni, mitäpä muutakaan

olisin voinut tehdä.

                                            Mutta aivan kohta, aivan yllättäen käännyit
                                            ja katsoit minua syvälle silmiin.
                                            Pilvet väistyivät ja maailma muuttui aurinkoisemmaksi.

Pilvet kuin untuvaa



Saima Harmajan runokokoelmasta 17.3.1930

Rannalla

Ihanat vaaleat pilvet
liukuvat taivaalla.
Hiljaa ja lumoavasti
laulaa ulappa.

Aaltojen hyväilystä
hiekka on väsynyt.
Tulisit aivan hiljaa,
tulisit juuri nyt -

Tänään juhlimme Eino Leinoa

Yksi Einon Leinon runoista

Nocturne
Ruislinnun laulu korvissani,
tähkäpäiden päällä täysi kuu;
kesäyön on onni omanani,
kaskisavuun laaksot verhouu.
En ma iloitse, en sure, huokaa;
mutta metsän tummuus mulle tuokaa,
puunto pilven, johon päivä hukkuu,
siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu,
tuoksut vanamon ja varjot veen;
niistä sydämeni laulun teen.


Miksi metsän tummuus sävelehen?
Kosk' on mustaa murhe ylpeäin.
Miksi juovat päivän laskenehen?
Koska monta nuorta unta näin.
Miksi etäisien vuorten siinto?
Koska sinne on silmäin kiinto.
Miksi vanamoiden valjut lemut?
Koska päättyneet on päivän kemut.
Miksi varjot virran veen?
Kosk' on mieli mulla siimekseen.


Sulle laulan neiti, kesäheinä,
sydämeni suuri hiljaisuus,
uskontoni, soipa säveleinä,
tammenlehvä-seppel vehryt, uus.
En ma enää aja virvatulta,
onpa kädessäni onnen kulta;
pienentyy mun ympär' elon piiri;
aika seisoo, nukkuu tuuliviiri;
edessäni hämäräinen tie
tuntemattomahan tupaan vie.