Lukijat

lauantai 27. marraskuuta 2010

Pakkasaamu

Astun ulos kirpeään pakkasaamuun.
Pohjoistuuli koskettaa kasvojani.
Tuo hyinen viima pureutuu syvälle sisimpääni.
Uskaltaudun kuitenkin aloittaa joka aamuisen
metsässä samoilemiseni. ( rakkaan koirani kanssa )
Siellä kävellessäni en tunne ollenkaan kylmyyttä,
kun katselen kauniita lumen peittämiä puita ja talven kauneutta.
Aamuaurinko heittää säteitänsä puiden oksien lomasta.
Viima yltyy, mutta minulla on lämmin ja hyvä olla.

8 kommenttia:

sylvi kirjoitti...

Hei Eila. Kauniisti olet taas kuvannut päivääsi.
Täälläkin on pakkasta -11c.
Luntakin ihan kivasti.
Teillä on ollut kaunis päivä,
niin täälläkin , mutta en ole kerennyt ulos kunon ollut noita juhlien valmisteluja.
Tänään Rsleyn joulujuhla ja piti olla valmistelemassa niitä.
Hyvää 1:tä Adventtia teille.♥
Sytytetään ensimmäinen kynttilä.

ritvau kirjoitti...

kaunis runo, tuntuu niin tutulta ..... Eikö se ole ihmeellistä kun metsässä on lämmin vaikka muualla on todella kylmä.
Hyvää adventtiaikaa !

ritva kirjoitti...

ompa kaunis runo,metsässä on lämmpöisempää,kun ei tuule,täällä on pakkasta 15 astetta.Hyvää adventia.

asta kirjoitti...

Pakkanen ja pureva tuuli ovat hallinneet viime päivien eloa. Löysit lämmön ja auringon säteet niistä välittämättä. Positiivista energiaa!

Lumenvalkeaa alkutalvea sinulle!

seijastiina kirjoitti...

Kaunis runo, ihan kuin itse olisin ollut tuolla pakkasessa.
Pidän pakkasesta, mutta en pidä siitä kun se monille pikku linnuille on pahasta.

Iloista joulun odotusta ja valkeita päiviä ♥

aikatherine kirjoitti...

mukaan tempaava runo. kivasti leikit kylmän kuvalla ja silti oli lämmin ja hyvä olla.

J. G. kirjoitti...

gewnial bien

seijastiina kirjoitti...

Oikein hyvää ja rauhallista joulua Ritva ♥