Lukijat

sunnuntai 6. helmikuuta 2011

Hiljaisuuden kaipuu

Olen kauan kaivannut hiljaisuutta.
Saada olla ja miettiä itsekseni,
 mitä oikein elämältä haluan.
Nyt tiedän, että minun on aika levätä.
Annettava aikaa itselleni ja perheelleni.
Elämme täällä vain kerran.
Kiire saa luvan väistyä.

3 kommenttia:

sylvi kirjoitti...

Kaunis. ja mietteitä herättävä runo.

On totta, että tarvitsemme aikaa olla hiljaisuudessa, yksinämme ja vain kuunnella sisäistä ääntä.
Se on lepoa sielullemme.
Tämä nykyinen aikamme on niin kiireistä aikaa.
Siunausta sinulle Eila..♥
Olet niin herttainen. Kram

ritva kirjoitti...

Kauniisti sanottu,hiljaisuuta,kiireetöntä aikaa tarvimme.hyvää pyhää sinulle Eila.

asta kirjoitti...

On taitolaji osata mitoittaa voimansa
tässä hektisessä menossa, kiireisessä maailmassa. Olet siis onnekas!
Kiireessä elämä jää elämättä.